Kirja-arvostelut · Kirjalliset · Muut arvostelut

James Luceno: Catalyst – A Rogue One Novel (2016) & Rogue One: A Star Wars Story -elokuva (2016)

 

img_2979
James Luceno: Catalyst – A Rogue One Novel; Random House Audio (2016), äänikirja, 11 t 15 min, lukija Jonathan Davis. Kuva: Audible
En muista, että olisin koskaan lukenut muita Star Wars -kirjoja kuin elokuvista tehtyjä sovituksia, mutta Catalyst – A Rogue One Novel ilmestyi elämääni juuri sellaisessa kohdassa, etten oikein voinut kieltäytyä siitä. Minulle oli kertynyt syksyn aikana paljon käyttämättömiä krediittejä Amazonin äänikirjapalvelu Audibleen, ja koska en kirjamessujen jälkeisessä rahapulassani pystynyt käymään kirjakaupassa, päätin joskus marraskuun alkupuolella selata Audiblen valikoimaa käyttääkseni pois taskussani polttelevat krediitit. Suosituimpien ennakkotilausten listan kärjessä oli Catalyst-niminen Star Wars -kirja, joka osoittautui Rogue One -elokuvan esiosaksi. Tilasin sen, mutta kirjan lukeminen siirtyi uuden vuoden puolelle, koska tiesin, etten ehtisi mennä katsomaan Rogue Onea heti joulukuussa.

En aio ottaa tavaksi kirjoittaa elokuva-arvosteluja mutta tällä kertaa koin, että kuuntelemani kirja ja katsomani elokuva olivat osa samaa kokemusta ja että elokuvan poisjättäminen tekisi arvostelusta puutteellisen. Catalyst ei nimittäin toimi yksinään vaan ainoastaan elokuvan taustamateriaalina. Rogue One sen sijaan seisoo omilla jaloillaan, kuten kuuluukin, mutta kirjan lukeminen etukäteen antoi kyllä syvyyttä elokuvakokemukselleni, koska joidenkin hahmojen taustat tulevat tutuiksi jo kirjasta.
Kirjan tarina alkaa ajasta Kloonien hyökkäyksen ja Sithin koston välissä ja kuvaa päähenkilöiden elämää episodimaisesti melkein Rogue Onen alkuun asti.

Keskeisiä hahmoja kirjassa ovat:

  • Galen Erso: huippuälykäs kristallienergian tutkija, joka kirjan alussa työskentelee syrjäisellä Vallt-planeetalla yksityiselle Zerpen Industriesille. Hän on vannoutunut pasifisti eikä halua asettua kloonisodissa Tasavallan eikä separatistien puolelle.
  • Lyra Erso: Galenin vaimo, joka odottaa lasta kirjan alkaessa. Hän pystyy aistimaan Voiman, vaikkei osaakaan käyttää sitä.
  • Jyn Erso: Lyran ja Galenin tytär, joka syntyy kirjan aikana. Rogue One -elokuvan päähenkilö.
  • Orson Krennic: Galenin opiskelukaveri. Kirjan alussa Krennic on kunnianhimoinen Tasavallan asetuotannon upseeri, joka haluaa Galenin avulla rakennuttaa planeetantuhoaja-aseen.
  • Has Obitt: salakuljettaja, jonka Krennic palkkaa kuljettamaan kristalleja Tasavallalle. Hän alkaa kirjan aikana suhtautua epäilevästi Tasavallan toimintaan ja panemaan kapuloita rattaisiin.
  • Wilhuff Tarkin: Tasavallan tähtilaivaston komentaja ja Krennicin kilpailija.

Tarina alkaa, kun separatistit kaappaavat vallan Vallt-planeetalla, jolla Galen ja Lyra Erso asuvat. Galen ei suostu työskentelemään vallankaappaajien hyväksi, joten häntä syytetään perusteettomasti Tasavallan vakoojaksi ja Ersot vangitaan. Vankeuden aikana Lyra synnyttää Jynin. Galenin vanha tuttu Orson Krennic saa vapautettua Ersot tekeytymällä Galenin työnantajan Zerpen Industriesin edustajaksi.

Krennic vie Ersot Coruscantiin ja alkaa hienovaraisesti manipuloida Galenia työskentelemään Tasavallalle. Hän on saanut selville, että Geonosis-planeetan kiertoradalla rakennetaan separatisteille uutta taisteluasemaa, jollaisen hän haluaa rakennuttaa myös Tasavallalle saadakseen itselleen mainetta ja kunniaa. Taisteluaseman rantaminen vaatii kuitenkin sellaista uutta teknologiaa, jota juuri Galen oli tutkimassa ennen vallankaappausta Valltilla.

Pidän moniulotteisista hahmoista ja voin jopa antaa juonen puutteita anteeksi, jos hahmot ovat tarpeeksi mielenkiintoisia. Erityisesti Lyra, Galen ja Krennic ovat hyvin kirjoitettuja hahmoja, joiden edesottamuksia on mukava lukea, mutta Catalyst on silti mielestäni turhankin hahmovetoinen, koska tarina ei oikein missään vaiheessa pääse kunnolla vauhtiin. Kirjan tapahtumat pyörivät Krennicin manipulaation sekä Tarkinin ja Krennicin keskinäisen nokittelun ympärillä, mutta kumpikin ristiriita on ratkaisematon vielä kirjan lopussa. Me kaikki alkuperäisen Star Wars -elokuvan nähneet tiedämme, että lopulta Kuolemantähti rakennetaan ja Tarkinista tulee sen komentaja, mutta Catalystin lopussa ollaan vielä aika kaukana siitä.

Rogue One -elokuvan tapahtumat alkavat neljä vuotta Catalystin päättymisen jälkeen. Krennic (Ben Mendelsohn) on vuosien etsinnän jälkeen löytänyt Ersot piilopaikastaan planeetta Lah’multa. Yhteenoton seurauksena Lyra (Valene Kane) kuolee ja Krennic kaappaa Galenin (Mads Mikkelsen) mukaansa kehittämään Kuolemantähteä. Nuori Jyn pääsee kuitenkin piiloutumaan, ja hänet ottaa huostaansa Ersojen ystävä, salakuljettaja Saw Gerrera (Forest Whitaker).

Seuraavaksi tarina hyppää ajassa kolmetoista vuotta eteenpäin elokuvan päätarinan aikaan. Jyn (Felicity Jones) on kasvanut aikuiseksi ja on nyt pakkotyössä Imperiumin työleirillä. Eräänä päivänä kapinalliset pelastavat hänet leiriltä, koska Kapinaliitto haluaa Jynin avulla päästä Saw Gerreran puheille. Gerrera on nimittäin kuuleman mukaan saanut käsiinsä viestin Kuolemantähden pääinsinööri Galen Ersolta, jonka kapinalliset haluaisivat hoitaa pois päiväjärjestyksestä estääkseen Kuolemantähden valmistumisen. Erinäisten sivupolkujen jälkeen Jyn ja kapinalliskapteeni Cassian Andor (Diego Luna) lähtevät varastamaan Kuolemantähden piirustuksia Imperiumin arkistosta seuranaan sekalainen joukkio muita kapinallisia.

Pidin Rogue Onesta enemmän kuin monesta muusta Star Wars -elokuvasta. Sen katsominen ei aiheuttanut samanlaista myötähäpeän tunnetta kuin esiosatrilogia eikä se ollut yhtä tekodramaattinen kuin alkuperäinen trilogia. Runsaasta huumorista huolimatta sain Rogue Onesta sellaisen vaikutelman, että elokuvan tekijät ovat ottaneet Star Warsin vakavammin kuin George Lucas itse. Tunnelma on oikeanlainen ja tarina johdonmukainen eivätkä erikoistehosteet ole yliampuvia.

Mikään virheetön elokuva Rogue One ei silti ole. Dialogi ei ole kovin kekseliästä ja suurin osa näyttelijöistä on keskinkertaista massaa, joten show’n pääsee helposti varastamaan pienessä sivuosassa oleva Darth Vader. Lisäksi Tarkinin ja prinsessa Leian näyttelijöiden kasvojen tietokoneanimaatio on niin ilmiömäisen huonoa, että kiherrän sille vielä kaksi päivää elokuvan näkemisen jälkeenkin.

Edellämainittuja suurempi puute elokuvassa ja ylipäätään koko Star Wars -maailmassa on naishahmojen vähäinen määrä ja se, millaisina keskeiset naishahmot esitetään. Catalyst-kirjan ainoa keskeinen naishahmo on Lyra Erso, joka on kyllä yllättävän hyvin kirjoitettu ja moniulotteinen, mutta jonka potentiaali ei pääse oikeuksiinsa, koska hän kuolee elokuvassa ensimmäisen viiden minuutin aikana. Jyn taas on olevinaan Rogue Onen päähenkilö, mutta hahmo on vielä mitäänsanomattomampi kuin Rey The Force Awakensissä, minkä en uskonut olevan mahdollista. En usko, että enää viikon päästä muistan Rogue Onesta muuta kuin yksittäisiä hauskojen mieshahmojen vitsejä – ja tietysti tietokoneanimoidut naamat.

Jynin jääminen statistiksi ärsyttää niin paljon, että minua houkuttaisi kirjoittaa Star Warsista pidempääkin feminististä analyysiä. Jos tiedätte jo olemassa olevia tekstejä aiheesta, otan mielelläni vastaan lukuvinkkejä.

Kirja: **1/2

Elokuva: ***

Mainokset

2 thoughts on “James Luceno: Catalyst – A Rogue One Novel (2016) & Rogue One: A Star Wars Story -elokuva (2016)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s